Aikaisimmat löydetyt keihäät Japanissa ovat nimeltään hoko yareja. Ne on tunnistettavasti mallinnettu kiinalaisten keihäiden mukaan. Niissä on ontto hahlo, joka poikkeaa tyypillisemmästä japanilaisesta yari-keihäästä, joissa on tavallisemmin pitkä nakago eli ruoto. Ruoto kiinnitettiin koverrettuun varteen tapeilla, joka asetettiin ruodon läpi kulkeviin reikiin, samaan tapaan kuin japanilaiset miekat kiinnittyvät tsukaan eli kahvaan. Terminä yari yleistyi 1300-luvun aikoihin. Vasta Muromachi-kaudella Onin sotien aikoihin (1467-1477), kun laajan mittakaavan sota yleistyi Japanissa, alkoi keihäitten käyttö lisääntyä tavallisesta kansasta värvättyjen ashigarujen yleistyttyä. Ennen Muromachi-kautta Japanissa esiintyi keihäisiin erikoistuneita bushi-sotureita, mutta varsiaseista naginata oli selvästi suositumpi tuohon aikaan. Japanilaiset keihäät olivat lähes poikkeuksetta lähitaisteluaseita, eikä niitä yleensä käytetty heittämiseen. Yareja oli olemassa useita eri pituuksia, ja terän muoto saattoi vaihdella merkittävästikin. 1500-luvun puolivälissä pitkät nagae yarit yleistyivät. Nagae yarit olivat tyypillisesti 4,5-6 metrin mittaisia, ja tarkoitettu ensisijaisesti muodostelmataisteluun. Yarin terät valmistettiin tamahanagesta, joka on samaa terästä, josta miekat valmistettiin Japanissa. Erilaisiin terämalleihin lukeutuvat mm. suorateräinen su yari (choku-sō), sekä sivuterillä varustetti kama yari. Keihään terän poikkileikkauksissa löytyy myös variaatiota, kuten kolmionmuotoisen poikkileikkauksen omaava sankaku yariksi sekä timantinmuotoisen poikkileikkauksen terät, nimeltään ryō-shinogi yari. Yarin varren (nagaye tai ebu) pituus vaihteli merkittävästi yhden ja kuuden metrin välillä. Varsi oli tyypillisesti valmistettu kovasta jalopuusta, joka oli päällystetty lakatuilla bambusuikaleilla. Varsien muoto vaihteli myös, ollen poikkileikkaukseltaan pyöreän ovaalin tai monikulmaisen muotoisia. Varsi oli usein vahvistettu metallisilla renkailla, doganella. Keihäisiin kuului myös ponsi, ishizuki joka toimi vastapainona keihään terälle. Ponnet saattoivat olla mm. pallon tai piikin muotoisia.

Bujinkanissa suurin osa keihästekniikoista on peräisin Kukishinden ryusta, mutta myös Kumogakure ryussa käytetään kama yaria. Vaikka yari onkin suurimmaksi osaksi pistoase, Bujinkanissa käytetään yarin kaikkia osia keihästekniikoissa.