The term samurai has changed meaning significantly throughout the ages, but originally it did not mean a Japanese knight or warrior.<\/p>\n\n\n\n
Asuka (538- 710) ja Nara (710-794 kaudella. Yamaton keisarillinen perhe oli liitossa Korealaisen Baekjen kuningaskunnan kanssa, kilpailevaa Sillan kuningaskuntaa vastaan jolla oli oma liittonsa Kiinan Tang-dynastian kanssa. Hakusukinoe taistelussa (Hakusonk\u014d no Tatakai) Sillan ja Tang-dynastian joukot voittavat Baekjet ja Yamaton joukot pakottaen Yamaton j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n asemansa Korean niemimaalla 663. Jo ennen taistelua Japaniin Yamato-hoviin oli p\u00e4\u00e4tynyt mantereelta paenneita aatelispakolaisia, jotka toivat mukanaan tietoa mm. kulttuurista ja uskonnosta. Vuonna 646 Keisari Tenji m\u00e4\u00e4r\u00e4si Taika-reformin, jonka kautta Japanin aateliset ottivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Tang-dynastiasta mallinnetun hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4n, byrokratian, kulttuurin, uskonnon ja filosofian. Kun Taih\u014d-s\u00e4\u00e4d\u00f6s otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 702, Keisari Monmu pani t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n Kiinan mukaan mallinnetut kutsunnat (Gundan-sei), jossa joka kolmas tai nelj\u00e4n mies v\u00e4rv\u00e4ttiin kansalliseen armeijaan, heid\u00e4n tuli hankkia oma aseistuksensa ja varusteensa. Palveluksesta he saivat vapautuksen verotuksesta ja muista teht\u00e4vist\u00e4. Taih\u014d-s\u00e4\u00e4d\u00f6ksess\u00e4 suurin osa keisarillisista virkamiehist\u00e4 jaettiin 12 tasoon, joista ensimm\u00e4isen tason virkamiehet olivat keisarin t\u00e4rkeimm\u00e4t neuvonantajat. Kuudennen ja sit\u00e4 matalamman tason virkamiehet tunnettiin nimikkeell\u00e4 samurai, joka tulee sanasta Saburau. Se tarkoittaa \u201d he, jotka palvelevat l\u00e4hell\u00e4 aatelisia, heid\u00e4n puolestaan\u201d. N\u00e4m\u00e4 samurait olivat siviilivirkamiehi\u00e4, sotilaista k\u00e4ytettiin yleisesti termi\u00e4 bushi (\u6b66\u58eb) ja soturi perheist\u00e4 buke (\u6b66\u5bb6).<\/p>\n\n\n\n
Emperor Kanmu wanted to annex northern Honsh\u016b to his sphere of power during the Heian Period (794-1185). This was home to the indigenous Emishi people who resisted the imperial family\u2019s control. Kanmu named the first sei\u2019i-taish\u014dgun (\u5f81\u5937\u5927\u5c06\u8ecd) or shogun to oversee the operation. At that time, the term did not mean \u201bmilitary dictator\u2019, but rather leader of forces on an expedition against barbarians\u2019. The emperor trusted in the martial skills of powerful local clans against the Emishi. Mounted bowmen were the main typical bushi warrior at the time. The emperor also deployed the clans in quashing rebellions.<\/p>\n\n\n\n
After Emperor Kanmu had decentralised his army, his position of power became diminished. The formidable clans surrounding Kyoto assumed the offices of ministers and named their relatives as local civil servants. In their position as officials, they often levied heavy taxes in order to amass wealth for themselves and to pay off their loans, leading to many farmers losing their lands. Aristocrats rose to power through political contracts and marriages, even wielding power over the imperial family. At the time, some Japanese clans originated from unions of farmers who formed alliances against the larger clans and resisted the officials\u2019 excessive taxation by bearing arms against them.<\/p>\n\n\n\n
Kamakura kaudella 1185-1333 samurailuokka alkoi saada niit\u00e4 piirteit\u00e4, josta nyky\u00e4\u00e4n heid\u00e4t tunnetaan. Kun paikallisklaanit vahvistuivat ja saivat enemm\u00e4n valtaa, alkoi vallan tasapaino siirtym\u00e4\u00e4n keisarillisesta perheelt\u00e4 heille. Klaanien johtajat olivat tyypillisesti et\u00e4ist\u00e4 sukua keisarilliselle perheelle ja Fujiwara, Minamoto tai Taira klaanille. Alun perin toryo virkamiehet l\u00e4hetettiin provinsseihin nelj\u00e4n vuoden kausille, he kuitenkin kielt\u00e4ytyiv\u00e4t palaamasta Kyotoon ja heid\u00e4n asemansa alueellisena johtajana alkoi periytym\u00e4\u00e4n pojilleen, jotka jatkoivat pakallisten kapinoitten kukistamista. Heiji kapina 1160 asetti Minamoto ja Taira klaanit vastakkain.\u00a0 Taira no Kiyomori voitti konfliktin ja h\u00e4nest\u00e4 tuli ensimm\u00e4inen soturi joka nousi keisarillisen neuvonantajan asemaan, my\u00f6hemmin h\u00e4n otti vallan itselleen, luoden ensimm\u00e4isen samurai johtoisen keskushallinnon ja asetti keisarin valtion keulakuvaksi. Taira ja Minamoto taistelivat uudetaan Genpei sodassa 1180-1185, jonka Minamoto voitti. Minamoto no Yoritomo otti vallan ja 1192 Kyotossa h\u00e4n julisti itsens\u00e4 Sei’i-taish\u014dguniksi ja samalla siirsi valtoin keskuksen Kamakuraan l\u00e4helle omaa vallan keskustaan. H\u00e4n perusti Kamakura Bufukun eli Kamakura sotilas hallinnon. Kamakura shogunaatin (1185-1333) ja Ashikaga shogunaatin (1336-1573) aikana useat klaanit taistelivat vallasta. My\u00f6s Mongolien perustama Kiinan Yuan-dynastia pyrki valloittamaan Japanin kahdesti. Ukkosmyrskyt h\u00e4iritsiv\u00e4t vuonna 1274 Japanin pohjois Ky\u016bsh\u016bn valloitus yrityst\u00e4, johon osallistui 40\u00a0000 soturia ja 900 laivaa. Heit\u00e4 vastassa oli 10\u00a0000 samuraita. Valloitus ep\u00e4onnistui ja vuonna 1281 Mongolit Kublai Khanin k\u00e4skyst\u00e4 l\u00e4hettiv\u00e4t uuden Yuan armeijan, joka koostui 140\u00a0000 sotilaasta ja 5000 laivasta. Heit\u00e4 vastassa oli 40\u00a0000 samuraita. Hy\u00f6kk\u00e4ysten v\u00e4liss\u00e4 samurait olivat rakennuttaneet suoja-asemia ja Genk\u014d B\u014drui (\u5143\u5bc7\u9632\u5841) 20 km pitk\u00e4n muurin Hatakan salmeen. Mongolien ollessa viel\u00e4 laivoissaan taifuuni iski pohjois Ky\u016bsh\u016bn. Suuri osa valloittajista kuoli myrskyyn ja henkiin j\u00e4\u00e4neet eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet etenem\u00e4\u00e4n samuraitten puolustusten ohi, joten heid\u00e4n oli per\u00e4\u00e4nnytt\u00e4v\u00e4. Ukkosmyrskyt ja taifuuni vaikuttivat merkitsev\u00e4sti Japanilaisten kykyyn puolustaa maataan ja niit\u00e4 alettiin nimitt\u00e4m\u00e4\u00e4n termill\u00e4\u00a0 kami-no-Kaze eli jumalten tuuli, anten ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 Japani oli jumalten suojelun alaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n
Sengoku jidai eli sotivien valtioiden kausi 1467- 1615 oli yksi japanin verisimmist\u00e4 aikakausista. Se kuitenkin johti pysyv\u00e4\u00e4n rauhaan Edo kauteen 1603- 1867. Sengoku jidai aikana japanilainen sodank\u00e4ynti muuttui merkitt\u00e4v\u00e4sti. Aikaisempina kausina konfliktit olivat olleet suhteellisen pienten joukkojen konflikteja, joissa aseina suosittiin jousta ja naginataa. Samurailla oli my\u00f6s muita aseita k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kuten yari (keih\u00e4s), nodachi (kahdenk\u00e4den miekka), nakamagi (pitk\u00e4kahvainen miekkaa muistuttava varsiase), yojibo (raskas, usein rauta vanteilla vahvistettu nuija\/parru), mompa (puunuija\/vasara), ono (sotakirves) ym. Aikaisemmin sodassa painopiste oli yksil\u00f6llisill\u00e4 suorituksilla sodank\u00e4ynniss\u00e4 eik\u00e4 muodostelmataistelussa. Mongoli-valloitusten aikana Samurait muuttivat sodank\u00e4ynti\u00e4\u00e4n ja pikkuhiljaa armeijat kasvoivat ja muodostelmataistelu tuli t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi. Sengoku jidai aikana varsinkin Ashigarujen eli v\u00e4rv\u00e4ttyjen maanviljelij\u00f6itten merkitys kasvoi. Heit\u00e4 oltiin toki k\u00e4ytetty aikaisemminkin, mutta nyt muodostelmataistelussa koulutetut ashigarut, jotka oli aseistettu pitkill\u00e4 keih\u00e4ill\u00e4, jousilla tai hakapyssyll\u00e4 (sen aikainen musketti) olivat olennainen osa sodank\u00e4ynti\u00e4. Oli my\u00f6s mahdollista saada ylennys maanviljelij\u00e4st\u00e4 samuraiksi sengoku kaudella, tekojensa kautta. Itse asiassa Toyotomi Hideyoshi, joka taisteli\u00a0Oda Nobunaga armeijassa oli alun perin ashigaru, mutta ansioittensa takia sai ylennyksen samuraiksi. H\u00e4nest\u00e4 tuli Oda Nobunagan kenraali ja neuvontantaja. Oda onnistui yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n suurimman osan Japania alaisuuteensa. Kun h\u00e4nen toinen kenraali Akechi Mitsuhide petti h\u00e4net,\u00a0Toyotomi Hideyoshi kosti is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 Oda Nobunagan kuoleman ja nousi valtaan. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4h\u00e4n saakka oli yleist\u00e4 Japanissa, ett\u00e4 rahvaalla kuten maanviljelij\u00f6ill\u00e4 oli aseita saatavilla ja he saivat kantaa niit\u00e4 pitk\u00e4lti vapaasti. Valtaan p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n Toyotomi Hideyoshi teki laki uudistuksia, joilla turvasi omaa valtasemaansa mm. m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 \u201dmiekkajahdin\u201d jolloin muilta kun samuraita takavarikoitiin aseet. Toyotomi Hideyoshin kuoltua h\u00e4nen alaik\u00e4isen poikansa olisi pit\u00e4nyt peri\u00e4 valtaistuin. Oda Nobunagan er\u00e4s kolmas kenraali Tokugawa Ieyasu vastusti t\u00e4t\u00e4 ja Toyotomi Hideyoshin pojan Toyotomi Hideyorin lojalistit ja Tokugawa Ieyasua tukevat joukot kohtasivat Sekigaharan taistelussa, jonka Tokugawa voitti. H\u00e4n perusti Togukawa shogunaatin, joka hallitsi Japania Edo kaudella 1603- 1867. Togukawa s\u00e4\u00e4ti lain, ett\u00e4 vain samurait saivat kantaa daishoa eli pitk\u00e4 miekkaa ja kumppanimiekkaa vy\u00f6ll\u00e4\u00e4n merkkin\u00e4 samurain asemasta. Muut yhteiskuntaluokat saivat kantaa lyhytt\u00e4 miekkaa tai tanto veist\u00e4. On hyv\u00e4 huomioida, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4t rajoitukset aseitten saatavuudessa tulivat vasta rauhan aikakaudella. <\/p>\n\n\n\n
As the role and cultural status of samurai changed many times through history, so too did there ethical principles shift, not merely from period to period but also from place to place and individual to individual. In times of war, there was no single warrior ideology per se, but rather different traditions and fighting styles (ryu-ha) had their own ethical principles.<\/p>\n\n\n\n
It is often thought that Bushido was the uniting chivalric code of the samurai, but the modern conception of Bushido originates from a book of that name penned by Inaz\u014d Nitobe in 1899. Tashiro Tsuramoto\u2019s Hakagure has also played a role in creating our modern idea of Bushido. This was based on conversations with reclusive samurai Yamamoto Tsunetomo who had worked as a scribe. The conversations date from 1709 to 1716. During the Edo and Meiji Periods, romanticisation of samurai culture was popular in literature and theatre, and this had had a great influence on our modern pop culture perception of the erstwhile Japanese warrior class which rose to rule the nation. The truth in much more complex and interesting. <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Termin\u00e4 samurai on muuttanut merkityst\u00e4\u00e4n useasti historian aikana. Alunperin se ei tarkoittanut japanilaista ritaria tai soturia. Asuka (538- 710) ja Nara (710-794 kaudella. Yamaton keisarillinen perhe oli liitossa Korealaisen Baekjen kuningaskunnan kanssa, kilpailevaa Sillan kuningaskuntaa vastaan jolla oli oma liittonsa Kiinan Tang-dynastian kanssa. Hakusukinoe taistelussa (Hakusonk\u014d no Tatakai) Sillan ja Tang-dynastian joukot voittavat Baekjet ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":270,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[13,11,35,37,31,36],"class_list":["post-206","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia","tag-budo","tag-bujinkan","tag-bushido","tag-palvelija","tag-samurai","tag-soturi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.bujin.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/206","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.bujin.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.bujin.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bujin.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bujin.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=206"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.bujin.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/206\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":532,"href":"https:\/\/www.bujin.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/206\/revisions\/532"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bujin.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/270"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.bujin.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=206"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bujin.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=206"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bujin.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=206"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}